⁣⁢Norjan vuonojen keskellä⁤⁣

⁣⁢Norjan vuonojen keskellä⁤⁣

Tämän uuden Vuarnet-päivän kunniaksi seurasimme itsenäistä valokuvaajaa Kyle Meckiä hänen matkallaan Norjan pohjoisille perukoille. Maaliskuun lopulla lähteneenä talvi oli vielä täydessä voimassaan näillä kaukaisilla alueilla, mutta tämän kiehtovan luonnon kauneus oli vaivan arvoista, vaikka jouduimme uhmaamaan alueen arktista ilmastoa.

⁣⁢Kuva: Kyle Meck⁤⁣

Hei Kyle, voisitko esitellä itsesi lyhyesti?

Hei, olen Kyle Meck ja olen itsenäinen valokuvaaja, joka asuu Seattlessa, Yhdysvalloissa.

Milloin aloitit matkustamisen ja valokuvaamisen?

Aloitin matkustamisen kokopäiväisesti kesällä 2015. Sain kameran muutamia vuosia aiemmin, mutta vasta silloin se todella sytytti kipinän. Tajusin nopeasti, että tätä haluan tehdä. Kasvoin maatilalla Pennsylvaniassa, jossa vietin suurimman osan elämästäni oppien työskentelemään käsilläni. Valokuvaus ja matkustaminen yhdistävät tämän maantuntemuksen luovempaan puoleen, ja juuri se miellyttää minua todella.

Suosikki ilmaisumuotosi on luonnonympäristössä tapahtuva valokuvaus, mikä siinä kiehtoo sinua eniten?

On totta, rakastan olla ulkona luonnon helmassa, uskon sen liittyvän vahvasti lapsuuteeni. Uskon myös, että on tärkeää viettää aikaa tutustuen ympäröivään maailmaan, jotta voi todella arvostaa sitä ja nauttia sen kauneudesta. Kaikkein eniten pidän siitä, että olen maastossa hyvien ystävien kanssa ja voin jakaa uusia kokemuksia.

Tällä Vuarnet-päivällä olit Norjassa, mitä voit kertoa meille tästä matkasta?

Norja on poikkeuksellinen, rajaton ja kiehtova maa. Se on epäilemättä maa, joka on nähtävä vähintään kerran elämässä. Tein tämän ensimmäisen matkani viime maaliskuussa, mutta haluaisin palata sinne syksyllä, kun puut ovat elossa ja värikkäitä.

Millainen ilmasto oli?

Siellä oli vielä talvi. Koimme siis muutamia lumimyrskyjä, erityisesti Trondheimin lähellä, jopa 100 km/h tuulilla. Kerran jouduimme jopa luopumaan. Muuten meillä oli tarvittavat varusteet, jotta pystyimme nauttimaan päivistä, vaikka illat jäivätkin suhteellisen kylmiksi.

Miltä tyypillinen päivä maastossa näytti?

Se on melko satunnaista. Matkavalokuvaajan elämä tarkoittaa, että et koskaan vietä kahta samanlaista päivää. On intensiivisiä matkapäiviä, jotkut päivät ovat vaikeampia ja lopulta on myös hetkiä, jolloin joudut pitämään taukoa matkan järjestämiseksi ja kaikkien hallinnollisten asioiden hoitamiseksi. Oikean tasapainon löytäminen ei ole aina helppoa, mutta uskon, että on tärkeää löytää oikea suhde luomis- ja järjestelyvaiheiden välillä. Työsi laatu riippuu siitä.

Olet matkustanut nyt muutaman vuoden, mikä on ollut suosikkikokemuksesi?

Tammikuussa minulla oli tilaisuus matkustaa Etelä-Afrikan vuorten ja niittyjen halki, uskon, että on vaikea saavuttaa sitä, mitä koin tuolla matkalla. Norja oli kuitenkin erittäin inspiroiva. Minua miellyttivät paitsi surrealistiset ja rajattomat maisemat, myös ihmiset, joiden kanssa matkustin, kohtaamiset ja paikallinen elämäntapa olivat minulle todellinen ilmestys.

Ja mitä neuvoja antaisit aloittelevalle seikkailijalle?

Uskalla yrittää?! Hämmennys, pelko ja kritiikki asettuvat usein sinun ja sen väliin, mitä haluat tehdä, sinun on ylitettävä ne. Minulle sen tarpeen ylittäminen, että odottaa täydellisen hetken koittavan, on se, mikä on antanut minun tarttua täysin uusiin mahdollisuuksiin. On aina pidettävä mielessä tulevaisuuden tavoitteet, joita olet itsellesi asettanut, eikä niistä saa luopua. Se on vähän kliseistä, mutta elämä on liian lyhyt odottamaan, että kaikki tulee luoksesi.

Lopuksi, mitä Vuarnet-päivä merkitsisi sinulle?

Minulle Vuarnet-päivä on elävä ja seikkailuntäyteinen päivä. Päivä, joka kannustaa ihmisiä luomaan uusia kokemuksia yhdessä.